Nostalgiamatka

 Hellesää saa kummia aikaan. Niin kuin tämän nostalgiamatkan puodin alkuajoilta.

Joskus on hyvä katsoa taaksepäin, jotta tietää, mistä on tullut tähän pisteeseen.

17 vuotta on pitkä aika yritystoimintaa tänä aikana. Huikea matka tämä on ollut. Paljon on tullut opittua, paljon on koettu, paljon on nähty. 

Aika pitää sisällään monia muutoksia. Välillä pitää tehdä kipeitäkin muutoksia, jotta päästään eteenpäin. Onneksi minulla on ollut tuki ja turva kotona, jotta olen voinut porskuttaa sieluni kyllyydestä.

Kuvaaminen yleensäkään ei ollut millään tavalla muodissa puodin alkuvuosina. Kännykkäkamerasta puhumattakaan. Sen verran kuitenkin oli, että hankin uuden kameran, koska vahvana ajatuksena oli jo silloin  verkkokauppa. Kameroita on tullut hankittua sen jälkeen monia, koska kuviakin on otettu tuhansittain. Verkkokaupasta en ymmärtänyt vielä tuossa vaiheessa mitään. Vuonna 2005 meillä oli ensimmäiset kotisivut. Oli juhlaa, kun joitain ihmisiä oli löytänyt kotisivun. Tänä päivänä puhutaan sadoista kävijöistä.

Kännykamera tuli vasta myöhemmin. Sillä on siis aika lyhyt historia, vaikka sen aikana on yksi sukupolvi kasvanut.

Valkoisuus oli valloittamassa vuonna 2011

Silloin jo meillä oli ollut jo hyvän aikaa antiikkia, mutta oli myös uutta sisustustavaraa

Sulassa sovussa molemmat.

Vuosi 2012

Monilla Antiikkimessuilla tuli käytyä. 

Edelleen käydään, mutta ehkä ne on vähän valikoitunut.

Enää ei tarvitse olla joka paikassa.

Vuosi 2013

Vuosi 2014

Meillä oli alkuaikoina myös kahvilatoimintaa ja meillä kävi ryhmiä.  

Joululounaskin laitettiin jonain vuonna puodissa. 

Joulupuuroa tarjottiin asiakkaille.

Tänä vuonna alkoi ajatuksiin hiipiä muutos kaupankäynnistä, koska kilpailu oli kovaa kaikkien mahdollisten paikkojen myydessä sisustustavaraa. Selvä ylikuumeneminen oli arkipäivässä.

Samalla myös oli helppo valita puolensa - vanha tavara - jota oli ollut jo monet vuodet olemassa.

Vanha tavara on muutenkin kulkenut elämässä koko ikäni. Olen jo 15-vuotiaana käynyt ensimmäisessä huutokaupassa. Sieltä ostettiin sohvakalusto, jonka nojatuoli on kulkenut mukanani ja on edelleen käytössä kodissani. Tosin se on saanut uuden verhoilun, mutta runko on ollut hyvässä kunnossa, miksi sitä vaihtamaan. Antiikki on siitä hyvää, että sitä voi korjata esim, verhoilulla. Tai jos tuolin jalka vioittuu, senkin voi korjata.

Tässä tämä lempparituolini

Kyllä -  ja ruskea väri on ollut värini - aina.

Mieti, 50 vuotta käytössä ollut tuoli.

Kuinka monesta nykyajan huonekalusta voidaan sanoa samaa?

Trendit tulee ja menee - antiikki pysyy!

Tässä pieni pläjäys sinulle, joka vasta myöhemmin olet tullut puodin matkaan.

Kiitos, kun olet.

VERKKOKAUPPA

Tilapuodin Emäntä